27.1.-13.2. Mikä ihastuttava syvän etelän kuvaus! Kun Skeeter kotiutuu yliopistosta, hän ei halua asettua perinteiseen etelän kaunottaren rooliin vaan päätyy luomaan uraa. Mitäpä valkoinen, naimaton nainen kodinhoidosta kuitenkaan tietäisi, kun saa paikan taloudenhoitopalstan pitäjänä? Ystävättärensä mustasta kotiapulaisesta Abileenista Skeeter saa oivan avun, mutta lehtipalstan pitäminen ei riitä hänen kunnianhimoisiin tavoitteisiinsa.Naisyhdistyksen väki ei pidä Skeeterin kiinnostuksesta mustien asemaa kohtaan ja pian hän joutuukin hyljityksi valkoisten keskuudessa. Lohdun tarjoaa Albileen, jonka kanssa Skeeter ryhtyy vaaralliseen hankkeeseen: kirjoittamaan kirjaa mustien kotiapulaisten ja heidän emäntiensä välisistä suhteista.
Kaunis kertomus vain muutaman vuosikymmenen takaa paljastaa lukijalle aidon mustien ja valkoisten ihmisten välisen kiintymyksen rotuerottelun jakamassa maailmassa, päästäen kertojiksi niin mustat kotiapulaiset kuin heidän valkoiset emäntänsäkin. Upea kirja, jota ei voinut vain ahmia, vaan jonka joka ikinen sana täytyi lukea.
Pitää varmaan liittää tämäkin lukulistalle, kun niin moni on tästä tykännyt. Kun tämä tuli joulun alla kirjakauppoihin, ajattelin kannen ja takakansitekstin takia, että tämä olisi chic lit'in edustaja. Mutta ei taida ollakaan:)
VastaaPoistaKannattaa lukea, ilman muuta. Suosittelen kirjaa lämpimästi! Ei ihan taida osua chic litin määritteeseen =)
VastaaPoistaMinäkin luin tämän kirjan blogikehujen perusteella, mutta täytyy myöntää että missasin kirjan oletetun hienouden. Vakavasta rasismin kuvauksesta huolimatta lajittelisin kirjan viihteeseen, mm. kirjan lopun helppouden vuoksi. Kirjassa oli kolme eri kertojaa, mutta ainakaan suomenkielisessä versiossa näitä ei oltu onnistuttu erottamaan selkeästi toisistaan.
VastaaPoistaOmalta kohdaltani luokittelen kirjan ajan hukaksi, mutta on ollut kiinnostavaa nähdä että niin moni on ihastunut tähän kirjaan. :)