16.-18.10. Kustannus-Mäkelän pikku-
dekkarit ovat salainen paheeni =) Tämä on kylläkin valitettavasti huonoimmasta päästä, olisi voinut jättää lukemattakin. Kirjassa vilisee runsaasti ihmisiä; yksityisetsivätoimiston perustava eläkkeelle jäänyt rikoskomisario Hakkarainen yhtiökumppaninsa Valon kanssa tutkii jopa kolmea-neljää eri juttua (venäläissyntyisen naisen ja teinitytön katoaminen, pettävä aviomies, pettävä aviovaimo...), lähes kaikki tapaukset sattumalta nivoutuvat yhteen lopussa. Kirjassa ei selviä kuitenkaan kaikki avoimet jutut, muistelen jossain aikaisemmassakin Lönnrothin romaanissa kerrotun paljon "turhia" asioita, jotka jäävät selittämättä, tylsä piirre.
Kovasti paljon samaa mieltä, itsekin jäin harmittelemaan niin paljon että piti lähteä katsomaan josko minulle on sattunut virhepainos, josta puuttuu loppuosa kokonaan. Muistelen, että joskus aikaisemminkin olen kokenut saman jälkimaun, kirjaa en muista, mutta ehkä se on sitten ollut saman kirjailijan tuotantoa. Täytyypä yrittää muistaa ja välttää ko kirjailijaa lukemista valittaessa.
VastaaPoista