perjantai 25. maaliskuuta 2011

Emily Brontë: Humiseva harju

-25.3. Viimein sain minäkin luettua tämän klassikoista klassikoimman, yhden maailmankirjallisuuden suosituimmista romaaneista: Humisevan harjun.

Cathyn ja Heathcliffin kohtalo lienee monelle tuttu: suurimmaksi osaksi palvelijattaren äänellä ja hänen näkökulmastaan kuvattu kertomus kasvaa ikimuistoiseksi rakkaustarinaksi vasta viime sivuilla - ennen sitä lukijalle avautuu elämä viktoriaanisen ajan Englannissa tarkkaan säädeltyine käyttäytymisnormeineen.

Moni uhmasi aikakauden kirjoittamattomia lakeja - kaikkein suurimmin Heathcliff, joka päätyi salaperäisten varhaisvuosiensa jälkeen Humisevaan harjuun ottolapseksi. Kartanon isäntä nosti suojattinsa omien lastensa, Cathyn ja Hindleyn, edelle, mutta vaikka Heathcliff viimein sai haltuunsa kartanon maineen kaikkineen, hän ei koskaan saanut sitä, mitä oli eniten halunnut ja eniten rakastanut - Cathya.

Saavuttamaton rakkaus katkeroitti Heathcliffin jo varhain, ja niinpä hänen elämänsä kulkikin kohti loppuaan vihassa ja kostonhalussa. Tämän saivat tuntea niin naapurikartanon sisaruspari kuin myöhemmät sukupolvetkin...

1 kommentti:

  1. Mukavaa lukea kirjaesittely, jonka olet kirjoittanut vaihteeksi omin sanoin. Lukijan omat mielipiteet ovat aina takakansitekstejä kiinnostavampia. :) Tässä esittelyssä on kuitenkin asiavirhe. Tapahtumat eivät todellakaan sijoitu viktoriaaniseen eli kuningatar Victorian englantiin, sillä tämä siveyden sipuli alias kaksinaismoralisti nousi valtaan vasta 1830-luvulla. Humiseva harju puolestaan ajoittuu 1700-luvun loppuun ja 1800-luvun alkuun.

    VastaaPoista