9.6.-13.7. Arvostelukappaleena saatu kirja oli vähän turhan fantasiaa minun makuuni, vaikka kyllähän sen pitkin hampain luki. Roosa yrittää selviytyä elämästään isän kuoleman jälkeen, eikä äidin jatkuva poissaolo lainkaan helpota asiaa. Toisaalla lajinsa viimeinen omena-airis Punakaneli käy omaa sotaansa koko elämänsä olemassaolon puolesta. Seikkailu etenee kummassakin maailmassa, ja lopulta Roosan ja Punakanelin tiet erkanevat. Ne, jotka elävät vain päivällä, eivät voi milloinkaan ymmärtää yön kauneutta. Jotkin asiat näkyvät parhaiten pimeässä.
Kirja on ihan kiva, koska siinä pitää itse kuvitella airiita. Mutta toisaalta se on hankalaa kun on kaksi tarinaaa sekaisin!
VastaaPoistaTaas Roosan elämästä, Roosa ei edes yritä saada kavereita! Aika epä looginen kirja! :)
Kirjan lukeminen onnistui tosiaan vain pitkin hampain, tässähän meni aivan sekaisin ! Airiita oli vaikea hahmottaa samoin Roosan yhteyttä airiiden maailmaan.
VastaaPoistaEnismmäisen kerran luettuani kirjan olin aivan sekaisin, mutta päätin lukea kirjan uudestaa ja silloin tajusin kirjan jujun.
VastaaPoista